John Le Carré : Lainsuojaton

Aloitin lukemaan tätä ystäväni kirjaa tammikuussa lomamatkalla, koska omani olin jo lukaissut. Kaveri epäili, että tämä tuskin kiinnostaa minua, vaikka on kuulemma paljon julkaissut ja nimekäs kirjailija (minulle ihan outo nimi), joka kirjoittaa vakoilutarinoita. Kaveri tunsi kirjamakuni aivan oikein.

Päähenkilö ja häntä tukevat ihmiset olivat mielenkiintoisia. Vakoiluorganisaation työskentely oli puuduttavaa. Ehkäpä siinä oli homman juju: työ on varsin arkista ja kokonaiskuvan saaminen tilanteesta hidasta. Lukemiseni jäi kesken tuohon arkiseen vellomiseen, mutta päähenkilön kohtalo jäi kaihertamaan sen verran, että päätin vielä antaa kirjalle mahdollisuuden.

En voi sanoa jännittäväksi enkä vauhdikkaaksi. Loppuratkaisuun liittynyt parin sivun pituinen moralisointi 9/11 jälkeisestä terrorismiin liittyvästä lainsäädännöstä kummastutti. Oliko sen tarkoitus olla kantaa ottava vai mitä ihmettä? Siinä tapauksessa olisi kannattanut tehdä se kunnolla eikä hutaisten.

Tuskin tulen lukemaan kirjailijan muuta tuotantoa.

Saksan, Britannian että Yhdysvaltain tiedustelupalvelut kääntävät katseensa Hampuriiin, jossa monet WTC-iskuun osallistuneet terroristit olivat asuneet. Mitä Issa Karpov, korkea-arvoisen venäläisen upseerin ja tšetseeninaisen avioton poika, hämärätaustainen pakolainen, etsii Hampurista?

Amerikkalaisia kiinnostavat Karpovin mahdolliset yhteydet islamilaisiin terroristeihin, brittejä se, että hänen isänsä oli tiedustelupalvelu MI6:n palkkalistalla. Saksalaiset taas eivät halua toistaa WTC-terroristien seurannassa tapahtuneita virheitä.

Tiedustelupalveluiden ja Issan välissä taiteilevat hampurilaisen pankin johtaja Tommy Brue ja humanitäärisistä syistä liikkeellä oleva juristi Annabel Richter, jonka Issa on palkannut penäämään Bruen pankista edesmenneen upseeri-isänsä hämäriä miljoonatalletuksia. Heillä on vastassaan kovaotteinen saksalaisagentti Günther Bachmann.