Sivut

torstai 5. heinäkuuta 2012

Pirjo Hassinen : Rouva

Hassinen kirjoittaa eläkeiässä olevasta Meerista. Vaatimattomista oloista toimitusjohtajaksi nousseesta naisesta, jonka aviomies on jättänyt hänet jo avioliiton alkuaikoina. Kirja kulkee nykyhetken ja menneisyyden välillä. Välillä kertoen tapahtumia Meerin nuoruudesta ja näyttäen niidet uudet muodot lähempänä nykyhetkeä.

Kirjan keskiössä on vallan vaikutus ihmissuhteisiin. Tekeekö vaikutusvalta ja varallisuus vaikutuksen myös miehiin? Saako se vanhemman naisen hehkumaan miesten silmissä?

Toisin päin käännettynähän kyseessä on vakiintunut kuvio. Miksi tuntuu epäuskottavalta, että vaikutusvaltainen nainen ei kiinnosta nuorempia miehiä ainkaan pysyvään parisuhteeseen saakka?

Tämä oli helppolukuisin (vrt Suistola, Mansikoita marraskuussa) Hassinen. Samalla kevyin ja vähiten analyyttinen. En tiedä onko se huono juttu, mutta todennäköisesti muistinsopukoissa ei tästä kirjasta kovin pitkään säily jälkeä.

Romaani aikuisista naisista ja nuorista miehistä
Toimitusjohtaja Meeri Ihalainen on jättänyt menestyksekkään kiinteistöbisneksensä nuorempien hoitoon ja vetäytynyt hallitustehtäviin. Hän on joutunut eroamaan miehestään Jannesta jo lähes neljäkymmentä vuotta sitten eikä piittaa tuttavista tai sukulaisista.
Kun Janne menehtyy pahoinpitelyssä saamiinsa vammoihin, sairaalasta soitetaan Meerille. Meeri joutuu yllättäen järjestämään Jannen hautajaiset.
Kuolema saa Meerin palaamaan avioliiton onnellisiin alkuaikoihin,
ensimmäiseen ikiomaan vuokrakämppään. Asunnon omistaja, vanhempi nainen, muuttaa kohtalokkaasti parin elämän. Meeri saa oppitunnin siitä, kuinka paljon valta voi kiihottaa vastakkaista
sukupuolta – myös silloin, kun valta on naisella.
On vanhenevalla Meerillä omatkin salaisuutensa. Onnistuuko Meeri Ihalainen murtamaan sukupuolensa viimeiset kahleet?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti