Sarasvatin hiekkaa on kirjoitettu ennen suuria tsunameja ja voimakasta keskustelua ilmastonlämpenemisestä.
Sarasvatin hiekkaa on jännityskirja siitä, mitä voi tapahtua, kun jäätiköt sulavat. Tulevia tapahtumia peilataan historiaa vasten. Lähes joka sivilisaatio tuntee tarinan vedenpaisumuksesta tai meren alle jääneestä valtiosta. Todistaako Intian rannikolta löytyneet merenalaiset kaupungit sivilisaatioita tuhonneesta tsunamista?
Kirjassa on erittäin mielenkiintoiset ja jännittävät ainekset kasassa. Samaan aikaan tutkimukset etenevät napajäätiköllä ja Intian rannikolla. Tutkimusten kuvaukset ovat mielenkiintoisia, välillä jopa kiehtovia. Siltikin kirjasta puuttuu se jonkin joka olisi nostanut sen kirkkaimpaan kärkeen. Lieneekö puutteena se, että varsinaista päähenkilöä ei ole. Ei ole keneen samaistua riittävän voimakkaasti.
Kertomus sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Venäläinen tutkija Sergej yrittää yhdessä intialaisen tutkijayhteisön ja kollegansa Amritan kanssa selvittää Cambaynlahdesta meren alta löytyvän vajonneen kaupungin arvoitusta. Samaan aikaan suomalainen Kari Ahola yrittää toisaalla kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Jäätiköitä tukii myös Gönlannissa tukikohtaansa pitävä tutkimusyksikkö ja filippiiniläissyntyinen erakko Susan Chang. Yllättävällä tavalla nämä kaksi tutkimuslinjaa tangeeraavat toisiaan, ja tutkijat ymmärtävät, että jäätiköt ovat vaarassa sulaa, minkä seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Alkaa löytyä vastauksia myös vuosituansia sitten asetettuihin kysymyksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti