Kjell Westö: Missä kuljimme kerran

Olen aina pitänyt Westöstä ja tämä kirja on odotellut minua isäni hyllyssä pari vuotta. Aivan mestarillinen kirja, pystyin suorastaan haistamaan ja maistamaan menneiden vuosien Helsingin tai tuntemaan Hangon auringon poskillani. Siis ihan mahdottoman hyvä kirja -imaisee mukaansa. Kategoriaa, että kuinka joku on voinut keksiä tämän ja kirjoittaa sen niin hienosti.

Seitsemän laajaa jaksoa kuljettavat tarinaa monen suvun ja sukupolven kohtaloissa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle, vuodenvaihteeseen 1938 -1939.Kjell Westö todistaa olevansa ihmiskuvaajana omaa luokkaansa. Hän liikkuu sujuvasti työläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla.Tarinan keskeisiä hahmoja ovat kaasulyhdynsytyttäjä Enok Kajanderin ja hänen vaimonsa Vivanin poika Allu sekä Eccu Widing, jonka isä Jali on harrastevalokuvaaja ja johtajana rautatiehallituksessa, äiti Atti yläluokan kaunotar, jonka hermot reistailevat. Lucie Lilliehjelm vastustaa aikansa ahtaita moraalisääntöjä, Ivar Grandellin elämää ohjaa aatteen palo.Kjell Westö on tutkinut pääkaupungin ja Suomen historiaa vuosikausia. Tuloksena on pienimpiä yksityiskohtia myöten hallittu kokonaisuus - ehtymätön tarinoiden aarrearkku. Missä kuljimme kerran on myös rakkaudentunnustus Helsingille

Zadie Smith: Kauneudesta

”Aika on sitä miten käyttää rakkautensa.”
Jo viisitoista vuotta Howard Belsey ja hänen arkkivihollisensa Monty Kipps ovat nokitelleet toisiaan samoissa akateemisissa ympyröissä. Jerome, Belseyn ateistiperheen musta lammas, säikäyttää isänsä suunnittelemalla häitä uskonnollisten Kippsien tyttären kanssa, mutta kaikkien onneksi seurustelu paljastuu vain ”romanttiseksi sekoiluksi”. Yhdeksän kuukautta myöhemmin perheiden polut risteävät jälleen, kun sir Monty kutsutaan luennoitsijaksi Howardin yliopistoon ja Kippsit muuttavat Lontoosta Atlantin taakse Wellingtoniin.

Suorapuheiset äidit Kiki Belsey ja Carlene Kipps intoutuvat tuota pikaa aviollisten kulissiensa takaisiin paljastuksiin. Belseyn nuorin vesa Levi harhautuu kapitalismin kultaisilta poluilta ja tomera tytär Zora päättää tehdä vaikutuksen katujen kasvattamaan räppärirunoilijaan. Myös muita epätodennäköisiä suhteita solmitaan, kun Belseyt ja Kippsit ottavat osaa toistensa iloihin ja suruihin.

Kauneudesta on säkenöivän älykäs aikalaisromaani etnisiltä taustoiltaan eroavien perheiden vaiheista ja valinnoista; humoristinen ja polveileva kertomus itsepetoksesta ja anteeksiannosta.

Kauneudesta sijoittui viime vuonna The New York Timesin kymmenen parhaimman teoksen listalle. Kesäkuussa 2006 romaani voitti kaunokirjallisuuden Orange-palkinnon. Teos sai myös Somerset Maugham -palkinnon 2006.

”Kauneudesta on täyteläinen, rikas, moniääninen ja vetävä romaani.” – Jukka Petäjä, Helsingin Sanomat

”Mestarillinen teos!” – Ralf Hermans, Kauppalehti

"Kauneudesta on täydellinen ihmissuhdekertomus: syvällinen, monitasoinen ja konkreettinen. Se koukuttaa ja häiritsee, mutta myös haastaa ajattelemaan." - Mirkka Isotalo, Markkinointi & Mainonta

Kertomus pääsi alkuun hitaanlaisesti, mutta sitten imaisi täysin mukaansa. Tykkäsin. 630 sivun lukaisu vei hetken aikaa ja kirjan henkilöt pyörivät mielessäni muulloinkin kun kirjaa lukiessa. Vielä jälkikäteen olen huomannut miettiväni kirjan juttuja.

Torey Hayden: Toisten lapset

Pieni poika toisteli kaikuna muiden ihmisten puheita ja radion sääennusteita. Kaunis seitsemänvuotias tyttö oli saanut vanhempiensa raa’asti pahoinpitelemänä aivovamman. Vihainen ja väkivaltainen kymmenvuotias poika oli nähnyt, kun hänen äitipuolensa murhasi hänen isänsä. Ujo kaksitoistavuotias tyttö oli erotettu katolisesta koulusta raskauden takia. Yhteistä kaikille neljälle oli se, että heidät sijoitettiin erityisopettaja Torey Haydenin luokalle. He saivat rakastavan ja ymmärtävän opettajan, joka ei koskaan lakannut välittämästä ja joka yhdisti rakkaudetta kasvaneet lapset yhdeksi perheeksi.

Tarinana ehyempi kuin Aavetyttö. Ja mielenkiintoisia väläyksiä koululaitoksen sen hetkisistä näkemyksistä. Minusta ei vieläkään tullut Hayden fania -ei kolahda. Molemmat kirja myytävänä 2€/kpl tai vaihto :)

Torey Hayden: Aavetyttö

Jadie ei koskaan puhunut, ei nauranut, ei itkenyt. Kun Torey Hayden viimein sai taivuteltua tytön puhumaan, mikään hänen urallaan kokemansa ei valmistanut häntä siihen tuskalliseen painajaiseen, jonka Jadie hänelle paljasti. Pieni tyttö oli vankina hirvittävistä muistoista rakennetussa helvetissä, ja opettajalta vaadittiin paljon myötätuntoa, rakkautta ja suurta rohkeuttakin saada ”aavetyttöä” riivaavat pahat henget karkotettua



Sujuvasti kirjoitettu tai kustannustoimitettu. Jotenkin tuli hiukan vaivaantunut ja nolo olo, samaan tyyliin kuin jotain amerikkalaista tilitys tv-showta katsoessa -tuli ihan Ricki Lake show fiilis.