Ehdottomasti paras oli Westön Missä Kuljimme kerran.
Kakkosena (tosin pitkästi Westön perässä) Sofi Oksasen Puhdistus.
Kolmantena Castillon Äidin pikku pyöveli.
Määrä: 19
Dekkaripuolella vastaan ei tullut mitään kovin ihmeellistä, mutta ei myöskään mitenkään huonoja kirjoja. Marklundin Postikorttimurhat ja Holtin Minkä taakseen jättää olivat parhaat.
Vuoden lukutavoite oli Vellum. Tämä tajuntaa arvartavaksi tituleerattu teos on edelleen kesken. Todennäköisesti pitkään :(
Noiden jaksojen aikana luin kahden vuoden aikana yli 40 kirjaa per vuosi. Tämä lukupäiväkirjan pitämisen aikana lukemiseni ei laajentunut mihinkään suuntaan tai uuteen kirjailijaan. Määrä tipahti puoleen aktiivivuosista. Se kyllä selittyy kolmella lapsella :)
En oo ikinä saanu luettua mitään jos on liian tiukkoja tavotteita, se vie multa ilon lukemisesta. Mullakin aina joku ikuisuuden odottamassa lukuvuoroa haha
VastaaPoista