Camilla Läckberg : Majakanvartija

Läckbergia jälleen...

Murhan tutkinta tuntuu polkevan paikallaan pitkään, koska poliisi ei tunnu löytävän mitään motiivia eikä juuri johtolankojakaan Matsin murhaan. Pidetty, tunnollinen ja kunnollinen mies. Mutta kun tarpeeksi kauan penkoo, niin lopulta jokin löydös alkaa avaamaan tapahtumaketjua.

Kotona pienten kaksosten kanssa oleva Erica on erittäin huolestunut: hän pelkää, että Patrik uuvuttaa itsensä työhönpaluussa ja vielä suurempi huoli hänellä on sisarestaan. Sisar menetti auto-onnettomuudessa lapsensa eikä meinaa pystyä elämään surunsa kanssa. Tästä huolimatta Ericankin kietoutuu murhan selvittämiseen.

Dekkarijuonen lisäksi kirja käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa - mielestäni dekkariksi varsin onnistuneesti. Rinnalla kulkee myös tarina surusta selviytymisestä.

Kaikin puolin kelpo dekkari. Pidin.

Sen verran pitää kuitenkin natista, että minua alkoi kyllästyttämään Läckbergin sabluuna, jossa päätarinan rinnalla kuljetetaan aina menneisyyden tarinaa. Jokainen lukemani kirja on toistanut tätä samaa kaavaa. Sopihan se juonellisesti ja teemallisesti tällä kertaa oikein erinomaisesti, mutta en silti pidä siitä, että joka kirja on saman kaavan mukainen...

On valoisa alkukesän ilta. Nainen hyppää autoonsa ja puristaa rattia verisin käsin. Pikkuinen poika takapenkillä hän pakenee ainoaan turvalliseen paikkaan jonka tietää: Gråskärin saarelle Fjällbackan liepeillä.Patrik Hedström on juuri palannut pitkältä sairauslomalta poliisin työhönsä. Hän on yrittänyt levätä ja pitää huolta vaimostaan Erica Falckista ja heidän keskosina syntyneistä kaksosistaan. Patrik ehtii hädin tuskin astua toimiston ovesta, kun hänet heitetään uuden tutkinnan kimppuun. Mats Sverin, lapsuutensa Fjällbackaan vuosien jälkeen palannut Tanumin kunnan talousjohtaja, on löydetty murhattuna asunnostaan. Kenelläkään ei ole ystävällisestä ja pidetystä miehestä pahaa sanaa sanottavana, mutta kun poliisi alkaa kartoittaa hänen elämäänsä, pintaan nousee enemmän salai suuksia kuin kukaan olisi voinut arvata.Vaikuttaa siltä, että Sverin vieraili Gråskärissä ennen kuin kuoli. Kansan suussa saarta kutsutaan Gastholmeniksi, aavesaareksi, ja sitä ovat aina ympäröineet pahaenteiset huhut. Sanotaan, etteivät kuolleet koskaan jätä saarta ja että heillä on eläville jotain kerrottavaa...