En myöskään pitänyt sivuista, joissa tekstiä ei kulkenut normaalisti rivittäin, vaan puoli sivua täyttyi lauseen kirjaimilla. Päähenkilöön en osannut samaistua enkä pystynyt ymmärtämään hänen motiivejaan. Kirja ei vastannut odotuksiani.
keskiviikko 15. toukokuuta 2013
Riikka Pulkkinen : Vieras
Pidin kovasti Pulkkisen kahdesta edellisestä teoksesta, niiden soljuvasta kielestä, juonesta ja henkilöistä. Samanlaista lukunautintoa en kokenut lukiessani Vierasta. En pidä tyylistä, jossa ripotellaan tarinoiden pieniä murusia pitkin matkaa. Etenkään, kun Vieraassa osa juonen kulusta on aika arvattava, vaikka kirjailija jakaakin aluksi murusia kovin kitsaasti.
En myöskään pitänyt sivuista, joissa tekstiä ei kulkenut normaalisti rivittäin, vaan puoli sivua täyttyi lauseen kirjaimilla. Päähenkilöön en osannut samaistua enkä pystynyt ymmärtämään hänen motiivejaan. Kirja ei vastannut odotuksiani.
Seurakuntapastorina työskentelevä Maria jättää elämänsä ja matkustaa New Yorkiin. Vastuuntunto ja paontarve käyvät hänessä kiihkeää vuoropuhelua. Maria tutustuu naiseen, joka avaa hänelle oven tanssin maailmaan. Askel askeleelta hän uskaltaa pohtia mistä oikeastaan on kotoisin, pohjoisen pikkupitäjästäkö, jonka ahtaan uskonnollinen ilmapiiri oli tehdä hänet näkymättömäksi, vaiko jostain kauempaa.Lopulta Maria myös suostuu kääntämään katseensa sisimpäänsä. Mitä salaisuutta hän on kantanut mukanaan valtameren yli? Mitä pahaa tapahtui pienelle tytölle, joka yritti tehdä kotinsa Suomeen, tytölle jonka muumipäiväkirjaa Maria kantaa mukanaan?Romaanissa on tanssin levoton rytmi ja aamuyöllä palaavien muistojen tiheys. Riikka Pulkkinen käsittelee vierautta, uskontoa ja ruumiillisuutta yhtä aikaa älyllä ja kaikin aistein.
En myöskään pitänyt sivuista, joissa tekstiä ei kulkenut normaalisti rivittäin, vaan puoli sivua täyttyi lauseen kirjaimilla. Päähenkilöön en osannut samaistua enkä pystynyt ymmärtämään hänen motiivejaan. Kirja ei vastannut odotuksiani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No niin, minulle kävi ihan samalla tavalla tämän kanssa. Totta oli minun makuuni erityisesti, mutta tämän kanssa aloin tuhista.
VastaaPoistaMinä olin niin riemuissani, kun bongasin Pulkkisen kirjan kirjaston bestseller hyllystä. Olin ehtinyt jo unohtaa sen ilmestyminen ja ilahduin, että ihanaa - kaunista kieltä ja hyvä tarina. Ja sitten se olikin jotain muuta :(
VastaaPoistaMinulle kirja oli myös pettymys. Pidin niistä edellisistä, erityisesti ja rajasta ja tämä oli jopa huono. Erityisesti se tanssin kuvaaminen oli noloa ja ne sen pienen tytön kirjoitukset täysin epäuskottavia. Kukaan lapsi ei kirjoita sillä tavalla.
VastaaPoistaRoosa:
VastaaPoistaEnpä sitten ilmeisesti ole todellakaan ainoa, jonka mielestä tämä kirja oli floppi. Kaipa sellainen sattuu suurimman osan kirjailijoista uralle :(
Ihan yhtä negatiivisesti en itse kokenut tanssin ja lapsen kirjoituksia. Ne olivat minusta lähinnä tylsät.