maanantai 16. syyskuuta 2013

Marja Björk : Puuma

Tämä on kolmas Björkin kirja jonka luin. Ilmestymisjärjestyksessä toinen.

Minusta tämä on selvästi heikompi kuin kaksi muuta. Tarina on sirpaleita sieltä ja täältä, Mallan lapsuudesta ja aikuisuudesta. Motiivit Mallan toiminnalle jäävät aukeamatta. Ajatusketju siitä, että Malla olisi ihmisenä "rikkinäinen", koska ei halua sitoutua perheeseen tai parisuhteeseen, koska hänen äitinsä ei ole osannut olla läsnä perheessä, on jotenkin falski. Että nainen olisi kokonainen vain toisten ihmisten kanssa. Eikä nykyisin ei ole mitenkään tavatonta, että naisilla on sivusuhteita. Ei edes se, että sivusuhde on nuorempaan mieheen. Aiheesta voisi saada aikaiseksi komedian tai oikein kunnon draaman, mutta tämä kirja ei ole kumpaakaan. Jäi hyvin vaisuksi lukukokemukseksi.


Taas minä laihdun puoli kiloa päivässä, hän ajatteli. Chanel vitonen peittyy kohta tuoreen sperman hajuun. Kun saan selville, mitä partavettä Roy käyttää, ostan Kaukolle samaa.
Malla näkee ikkunasta, että vastapäiseen taloon on muuttanut uusi naapuri, varoituskolmion mallinen mies. Hän pakenee painovoimaa ja virtsankarkailua tämän lakanoihin, jotka ovat puhtaita ja raikkaita toisin kuin poikamiesten luona yleensä. Pitkä liitto on turvallinen satama, josta käsin seikkailla itseään satuttamatta.
Kun Malla oli lapsi, hänen äitinsä katosi öisin omille teilleen. Tyttö vaistosi, että äiti oli kuori vain, kuin omena jonka sisuksen joku oli salaa syönyt. Jääkö Mallasta itsestään mitään jäljelle?  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti