Kirja oli minusta erittäin mielenkiintoinen. Perusjuonena on se, että taitelija on löytänyt muusan Dorianin. Nuoren, viattoman ja huumaavan kauniin nuoren miehen. Hänen aatelisystävänsä päättää kertoa nuorukaiselle, kuinka hän on nyt kukkeimmillaan ja kuinka vanhemmat ihmiset kadehtivat hänen nuoruuttaan ja turmeltumattomuuttaan ja kuinka hän voisi sitä hyödyntää. Vanheneminen tulee viemään sen kaiken pois. Viuh, vain muutama vuosi ja Doriankin on pöhöttynyt ja ryppyinen äijä.
Nuorukainen ei halua vanhentua, hän toivoo, että hänen sijastaan taitelijan maalaama loistokas muotokuva vanhentuisi. Niin tulee käymään. Dorian elää nautiskellen aina pahasti moraalittomuuteen saakka ja säilyy itse nuoruutta ja viattomuutta uhkuvana. Tauluun sen sijaan tulee uurteita, häijy katse ja jopa veriset kädet.
Kirja on jännittävä kertomus Dorianista, ajatuksia taiteen tarkoituksesta, kuvaus ajan moraalista sekä kuvaus ulkoisen kauneuden kohtuuttomasta arvostuksesta. Lisäksi kirjassa on selvä homoeroottinen lataus. Sekä taiteilijan että lordin suhtautuminen Dorian kauneuteen ja inspiroivuuteen ei vaikuta pelkästään platoniselta.
Täytyy tässä vaiheessa todeta, että 100-kirjaa projekti on avartanut lukutottumuksiani hyvin. (Tulen perumaan kaikki puheeni, kun alan lukemaan venäläisiä klassikoita)
Minun piti lukea tämä joskus muutamia vuosia sitten yliopiston kirjallisuuden kurssilla. En varmaan ilman sitä olisi löytänyt tai ainakaan heti tarttunut tähän. Ja miten hieno kirja olisikaan jäänyt lukematta: Dorian Grayn muotokuva on yksi lempikirjoistani. Luen harvoin mitään uudestaan, mutta tämän haluan vielä joskus lukea toisen kerran. :)
VastaaPoistaHih, tsemppiä niihin venäläisiin klassikoihin! Vinkkinä, että itse luin Turgenevin Isät ja pojat, ja se oli Tolstoihin ja kumppaneihin verrattuna tosi lyhyt. ;) Rikoksesta ja rangaistuksesta pidin, Idiootti odottaa hyllyssä.
Minäkin olen erittäin tyytyväinen, että avasin Dorian Grayn muotokuvan. Itselläni kun lukeminen on "vain" harrastus, niin se ei ohjaudu kirjallisuuteen johon minulla on negatiivinen enakkoasenne. Jotenkin ymmärsin, että Dorian Graysta olisi pidempikin versio olemassa, jossa on vielä tiheämpi homoeroottinen ilmapiiri, sen version haluaisin vielä lukea. Lieneekö edes käännöstä saatavilla.
PoistaOlen muutamaa venäläistä klassikkoa aloittanut, mutta kaikki ovat jääneet kesken :(