keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Liza Marklund : Ajojahti

Liza Marklund oli ensimmäinen ruotsalainen dekkaristi, jonka kirjoihin koukutuin. Annika Bengtzon on mukavan särmikäs päähenkilö. Minusta kirjojen paras antia on Annikan siviilielämä, vaikka siinä on ollut uskomattomia tapahtumia jo liikaa :) Tässä kirjassa Annikalla on uusi avopuoliso ja uusperhe ja siten uudet haasteet. Entinen aviomies ei ole toipunut henkisesti eikä fyysisesti panttivangiksi joutumisestaan, vaan tuntee vihaa ja katkeruutta - myös Annikaa kohtaan. Kvällspressenin toimintatapojen ja niiden muutosten kuvaus oli mielenkiintoista.

Varsinaiset tutkittavat tapaukset liittyvät hienostoalueella tapahtuneeseen liikemiehen julmaan kidutukseen ja hänen vaimonsa katoamiseen. Vaimon katoaminen alkaa muistuttamaan yhä enemmän vuosikymmenten takaista liikenaisen katoamistapausta, josta Annikan esimies Anders oli tehnyt palkitun dokumentin ja jota Anders pyytää Annikaa tutkimaan. Andersin dokumenttia on yllättäen alettu netissä väittää valheeksi. Tapahtumien juoni oli ihan kiva, mutta ei oikestaan edes jännittävä. Varmasti luen seuraavankin Annikasta kertovan kirjan. Enemmän tosin seuratakseni Annikan vaiheita.

Solsidanin hienostoalueella asuva liikemies ja entinen kristillisdemokraattinen poliitikko Torsten Lerberg löydetään kotoaan tajuttomana. Hän on joutunut raa'an kidutuksen uhriksi, ja hänen vaimonsa Nora on kadonnut jäljettömiin.Annika Bengtzon saa toimeksiannon kirjoittaa tapauksesta. Samaan aikaan Kvällspressenin päätoimittaja Anders Schyman ajautuu myrskyn silmään, kun hänen kahdeksantoista vuotta sitten tekemäänsä dokumenttielokuvaa aletaan riepotella julkisuudessa.Annika on haasteiden edessä myös pyörittäessään uusperheen arkea.Samalla kun pahoinpidelty Torsten Lerberg vajoaa yhä syvemmälle koomaan ja hyökkäykset Anders Schymania kohtaan käyvät kiihkeämmiksi, Solsidanin kauniin ulkokuoren alta alkaa paljastua syvälle haudattuja, järkyttäviä salaisuuksia.

maanantai 29. joulukuuta 2014

Ilkka Remes : Omertan liitto

Muutaman edellisen kirjan ajan Remes ei ole oikein jaksanut innostaa. Ajattelin lopettaa Remeksien lukemisen. Onneksi en, sillä Omertan liiton juoni oli erittäin mielenkiintoinen ja se rullasi mukavasti eteenpäin. Tällä kertaa juonen kuljetuksessa ei ollut liikaa tapahtumia, henkilöitä ja paikkoja. Välillä Remes on sortunut viljemään turhia juonenkoukkauksia lukuisine henkilöineen, joka on tehnyt juonesta pirstaleisen ja vaikeammin seurattavan.

Omertan liiton juoni pyörii EU:n ympärillä. Jokainen haluaa osansa EUn rahoista ja päästä vaikuttamaan - myös rikollisjärjestöt. Tuomo Saari on tehnyt vaimonsa sisäpiirivinkillä mittavan päästökauppasijoituksen, joka epäonnistuu. Tuomo ryhtyy tutkimaan syitä epäonnistumiseen ja miettimään kiihkeästi keinoa hankkia menetetyt rahat takaisin. Tuomo löytää nopean ansaitsemismahdollisuuden vararikon partaalla huojuvasta italialaispankista ja tulee samalla sotkeentuneeksi vaaralliseen operaatioon. Samaan operaatioon sotkeutuu myös saksalainen radikaaliryhmä, jonka tarkoituksena on paljastaa EU:n ja pankkien väliset kytkökset.

Jännittävän juonen lisäksi Remes kirjoittaa mielenkiintoisesti EUsta. Kenen etu on EU? Kuka halusi perustaa EUn? Mikä yhdistää euroopan kansoja? Remeksen mukaan syynä on ollut isojen sisämarkkinoiden muodostaminen suuryrityksille, lähinnä amerikkalaisille suuryrityksille. EUta hallitsevat kulisseissa pankit ja rahoituslaitokset ja niiden johtopaikoille asetetut amerikkalaismieliset johtajat.

Pankkien tukemisesta kirjan Tuomo toteaa: ”Työttömyys on viemässä kokonaisen sukupolven monissa EU-maissa, kansalaiset ovat joutuneet rankkojen säästötoimien uhreiksi ja kärsivät pienen eliittiryhmän tekemistä virheistä. Kaiken keskiössä ovat pankit. Meneillään on historiallinen tulonsiirto veronmaksajilta pankeille, jotka aiheuttivat talouskriisin holtittomalla voitontavoittelullaan. Pankinjohtajat pyytävät ja saavat miljardeittain veronmaksajien rahoja pelastuspaketteihinsa omien virheidensä kattamiseksi.” 

Remeksen tuotannon ykköseksi Omertan liitto ei vielä yllä, se paikka saattaa kuulua ikuisesti Pääkallokehrääjälle.

PANKEILLE SYYDETÄÄN VERONMAKSAJIEN MILJARDEJA. SAKSALAISEN RADIKAALIRYHMÄN SIETOKYNNYS YLITTYY. MITÄ KAPITALISMIA VASTAAN ASEIN TAISTELLUT BAADER-MEINHOF OLISI ASIALLE TEHNYT? Tuomo ja Riikka Saari ajautuvat hyytävään operaatioon, joka on räjähtämässä koko maailman tietoisuuteen. Todelliseen hengenvaaraan he joutuvat tajutessaan, että radikaaliryhmääkin vaarallisemmat fanaatikot löytyvät Brysselistä. Varsinainen helvetti repeää, kun heille valkenee millaisin keinoin vallan kabineteissa taistellaan eurooppalaisten rahoista ja sieluista.

lauantai 27. joulukuuta 2014

Anne Holt : Kuollut kulma

Anne Holt on yksi suosikkidekkaristeistani ja Kuollut kulma yksi hänen parhaista kirjoistaan. Kirja on jännittävä dekkari sen selvittämiseksi, että mitä oikein tapahtui pienelle ja vilkkaalle Sanderille. Miten hän putosi kuolettavasti tikkailta? Sen lisäksi kirja ottaa kantaa lasten pahoinpitelyyn. Siihen, että sitä voi tapahtua kaikkialla silmiemme edessä - myös niissä menestyneissä perheissä.

Kirja on perinteistä dekkaria parhaimmillaan. Kysellään, vertaillaan vastauksia, etsitään asiakirjoja, käydään kaikki vielä kerran lävitse, kunnes palaset alkavat muodostaa pienempiä kokonaisuuksia, joista kasvaa suurempia kokonaisuuksia. Lukijakin pystyy hyvin arvailemaan tapahtumien kulkua. Ratkaisu ei kuitenkaan ole mitenkään itsestään selvä ja kirja pitää otteessaan aivan loppuun saakka.


22. heinäkuuta 2011. Kriminologi Inger Johanne Vik on tullut auttamaan ystävättärensä Ellen Mohrin kesäjuhlien järjestämisessä, mutta perheessä on sattunut vakava onnettomuus. Kahdeksanvuotias poika Sander on pudonnut tikkailta ja kuollut. Vanhemmat ovat hysteerisiä. Hätäkeskus ei vastaa, sillä samaan aikaan Oslossa on räjähtänyt pommi.

Tapausta tutkimaan irrotetaan vain juuri poliisikoulusta valmistunut Henrik Holme. Pikkupojan kuolema paisuukin Utøyan terrori-iskun varjossa rikostutkinnaksi, jota tosin jarruttaa se, että Ellen ja Jon Mohr ovat hyvätuloinen keskiluokkainen pariskunta. Ei sellaisessa perheessä ole voitu pahoinpidellä lasta. Nuori mutta peräänantamaton Henrik Holme vetää Vikin mukaan tutkimuksiin, joissa selviää, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää.