sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Anne Holt : Kasvoton tuomio

Holt kirjoittaa varsin sujuvaa dekkaria. Tapahtumia ja tutkintalinjoja on monia, on vauhtia ja jännitystäkin. Perinteisen dekkarin väliin Holt sijoittaa selkeitä kannanottoja viharikoksista, joka on kirjan kantava teema. Päähenkilöstä Inger Johannesta on helppo pitää, hän on samaan aikaan tavallinen perheenäiti ja terävä tutkija. Hyvää dekkariviihdettä, viimeistään kesälomaksi hankin lisää Holtia.

Holtin 1222 (joka oli erinomainen!) veroinen ei tämäkään kirja ollut.

Joulukuu 2008. Norjan talvi on luminen, ja uuden vuosituhannen ensimmäinen talouskriisi ravistelee jouluun valmistautuvaa kansaa. Kesken joulunvieton kriminologi Inger Johanne Vikin rikostutkijamies Yngvar Stubø kutsutaan Bergeniin murhatutkimuksiin. Bjørgvinin pidetty naispiispa on löydetty puukotettuna jouluaattoyönä keskeltä pientaloalueen katua.

Murha-aalto käynnistyy myös Oslossa, ja Inger Johanne Vik alkaa selvittää mahdollista yhteyttä piispan, turvapaikanhakijan ja monien muiden murhien välillä. Vaikka tekotavat eroavat, murhien taustalta hahmottuu yhteinen motiivi – viha – eikä tekijää pidä etsiä ainoastaan Norjan rajojen sisäpuolelta.
 

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Philip Teir : Donnerryhmä

Donner-ryhmä on novellikokoelma, jonka pääosissa on miehiä arkisissa tilanteissa, joissa on joko koominen tai tragikoominen vivahde. Henkilöiden elämässä tärkeiltä tuntuvat toisarvoiset asiat.

Novellikokoelma on onnistunut ja eheä. Itselläni oli kaksi niin ehdotonta suosikkia, että muut jäivät niiden varjoon. Nimikkotarina oli aivan loistava! Hiljattain lukemani Jussi Valtosen Vesiseinä teki minuun niin syvän vaikutuksen, että sille lukukokemukselle Donner-ryhmä ei pärjännyt alkuunkaan.

Muutama seuraamani kirjablogi on avannut minulle, joka ei seuraa kirjamarkkinoita tai trendejä lainkaan, aivan uudenlaisia lukukokemuksia. Donner-ryhmästä innostuin Kirjainten virran Hannan blogikirjoituksen vuoksi.

Tapahtuu Helsingissä juuri nyt

Iloinen blini-ilta saa nolon lopun. 

Vauraan perheen lukiolaispoika lahjoittaa isoisän perintökellon kolmekymppisen hoitonsa tyttärelle.

Töölöläinen Audi-mies hermostuu väärinparkkeeraajalle.


Philip Teirin novelleissa tavalliset helsinkiläiset joutuvat muutoksen eteen. Muutoksen ytimessä voi olla arkinen hetki, mitätön pikkuseikka – tai Jörn Donnerin Oscar-patsas.

Lukija pääsee aivan lähelle henkilöitä, jotka tosipaikan tullen eivät uskalla heittäytyä – koska ovat liian ironisia, liian häpeissään, liian tietoisia itsestään.

Philip Teir (s. 1980) on Hufvudstadsbladetin kulttuuritoimituksen päällikkö. Absurdiin vivahtavissa novelleissaan hän tavoittaa meissä kaikissa piilevän typeryyden ja sitkeät yrityksemme lähestyä toisiamme.

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Katarina Wennstam : Tahra

Tahra kertoo syyttäjän yrityksestä saada sekä seksin ostajat että välittäjät oikeuden eteen, saada tuomiot ihmiskaupasta. Saada ihmiset ymmärtämään, että seksin myynnissä ei ole kyse köyhän maan naisen varallisuuden kasvattamisesta tai helposta tavasta ansaita, vaan todellakin ihmiskaupasta. Tytöiltä viedään suurin osa tuloista ja passi, heitä pelotellaan ja hakataan.

Samaan aikaan tarina kertoo menestyvästä asianajajasta Jonaksesta, joka kommentoi televisiolle kyseistä ihmiskauppa oikeudenkäyntiä. Hänellä on salaisuus - hän ostaa seksiä. Additioksi saakka kehittyvä "salainen harrastus" vaikuttaa perhesuhteisiin, työhön ja Jonas on valmis riskeeraamaan kaiken mitä hän on elämässään saanut ja saavuttanut.

Kirja on sujuvasti kirjoitettu. Kirjaa on helppo uskoa: prostituoitu on uhri, jota riistetään. Seksin ostaja luo markkinat riistolle. Ihmiskauppa/paritusorganisaatio kerää voitot. Kirja on hyvin mustavalkoinen tässä kohtaa: ”Seksinostajat ovat ruotsalaisen oikeusjärjestelmän hellimmin kohdeltuja rikollisia”. Ratkaisuksi kirja tarjoaa sen, että ostajia rangaistaan tuntuvasti. Ajan myötä asenne muuttuu: ihmiset alkavat oikeasti pitämään seksin ostamista rikoksena, josta ei voi selvitä pienellä sakolla. Vaikka kirjaa on helppo uskoa, se on aika yksioikoinen. Kysyntää on yritetty aiemminkin suitsia esim. tiukalla kieltolailla ja huumelailla.

Odotin kirjalta kansitekstien perusteella enemmän. Toki kirja herättää ajatuksia, mutta kun ratkaisua tyrkytetään heti ensi sivuilta, niin se tökkii minua. Jos aihealue kiinnostaa, niin yhden näkökulman tarjoaa Elina Tiilikka kirjassaan Punainen mekko.

Kantaaottavan, tiukasti ajassa kiinni olevan feministisen trillerisarjan avaus osuu seksibisnestä ja ihmiskauppaa koskevan keskustelun polttopisteeseen. 

Jonas Wahl on menestyvä asianajaja. Hänellä on kaunis vaimo, fiksut lapset ja luksustalo. Ura on nousussa, ja häntä pyydetään televisioon kommentoimaan kohuttua ihmiskauppajuttua. Kukaan ei aavista, kuinka korkeilla panoksilla hän pelaa astuessaan valokeilaan. Wahlin televisiossa työskentelevän vaimon elämä vaikuttaa täydellisen kadehdittavalta. Mutta hänellä on karmiva tunne, ettei kaikki ole kunnossa. Mitä Jonas tekee niinä iltoina kun jää ylitöihin?

Perheen 14-vuotias tytär on hämmentynyt heräävästä seksuaalisuudestaan. Omat fantasiat ja ulkomaailman reaktiot pelottavat ja houkuttelevat. Häpeä polttaa – mutta kenen lopulta pitäisi hävetä?

tiistai 17. huhtikuuta 2012

John Le Carré : Lainsuojaton

Aloitin lukemaan tätä ystäväni kirjaa tammikuussa lomamatkalla, koska omani olin jo lukaissut. Kaveri epäili, että tämä tuskin kiinnostaa minua, vaikka on kuulemma paljon julkaissut ja nimekäs kirjailija (minulle ihan outo nimi), joka kirjoittaa vakoilutarinoita. Kaveri tunsi kirjamakuni aivan oikein.

Päähenkilö ja häntä tukevat ihmiset olivat mielenkiintoisia. Vakoiluorganisaation työskentely oli puuduttavaa. Ehkäpä siinä oli homman juju: työ on varsin arkista ja kokonaiskuvan saaminen tilanteesta hidasta. Lukemiseni jäi kesken tuohon arkiseen vellomiseen, mutta päähenkilön kohtalo jäi kaihertamaan sen verran, että päätin vielä antaa kirjalle mahdollisuuden.

En voi sanoa jännittäväksi enkä vauhdikkaaksi. Loppuratkaisuun liittynyt parin sivun pituinen moralisointi 9/11 jälkeisestä terrorismiin liittyvästä lainsäädännöstä kummastutti. Oliko sen tarkoitus olla kantaa ottava vai mitä ihmettä? Siinä tapauksessa olisi kannattanut tehdä se kunnolla eikä hutaisten.

Tuskin tulen lukemaan kirjailijan muuta tuotantoa.

Saksan, Britannian että Yhdysvaltain tiedustelupalvelut kääntävät katseensa Hampuriiin, jossa monet WTC-iskuun osallistuneet terroristit olivat asuneet. Mitä Issa Karpov, korkea-arvoisen venäläisen upseerin ja tšetseeninaisen avioton poika, hämärätaustainen pakolainen, etsii Hampurista?

Amerikkalaisia kiinnostavat Karpovin mahdolliset yhteydet islamilaisiin terroristeihin, brittejä se, että hänen isänsä oli tiedustelupalvelu MI6:n palkkalistalla. Saksalaiset taas eivät halua toistaa WTC-terroristien seurannassa tapahtuneita virheitä.

Tiedustelupalveluiden ja Issan välissä taiteilevat hampurilaisen pankin johtaja Tommy Brue ja humanitäärisistä syistä liikkeellä oleva juristi Annabel Richter, jonka Issa on palkannut penäämään Bruen pankista edesmenneen upseeri-isänsä hämäriä miljoonatalletuksia. Heillä on vastassaan kovaotteinen saksalaisagentti Günther Bachmann.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Lionel Shriver : Jonnekin pois

Lionel Shriver on minusta nerokas. Shriver kuvaa mielestäni loistavasti ajanilmiöitä. Hän onnistuu käsittelemään vaikeita asioita, kuvaamaan ihmisten inhottavia piirteitä niin, että tarinat ja henkilöt eivät ole kurjuudessa rypemistä ja kirjat ovat juonellisesti ja tarinallisesti vetäviä. Hahmoista, joilla on inhottaviakin piirteitä, lukija alkaa kuitenkin pitämään.

Jonnekin pois kertoo Shep Knackerista, jolla on unelma todellisesta downshiftauksesta. Shep on tunnollinen puurtaja, joka huolehtii toisista. Kun hän vihdoin päättää repäistä ja toteuttaa haaveensa Afrikkaan muutosta, esteeksi tulee sairastunut vaimo ja vanheneva isä.

Kirjassa paljon tilaa saa Shepin vaimon Glyniksen syöpä, samoin kuin ystävän lapsen kuolemaan johtava sairaus. Kuinka vaikea muiden on kohdata sairautta puhumattakaan kuolemasta? Kuinka vaikeaa sairaan on puhua kuolemasta? Miten valmistautua kuolemaan? Shriver kuvailee avioliiton dynamiikkaa erilaisissa elämäntilanteissa: millaista on olla toisesta riippuvainen ja millaista on kun omana osana on huolehtia muista.

Osansa saa amerikkalainen terveydenhuoltojärjestelmä. Siitä lukeminen on karmaisevaa ja saa minut haluamaan kiihkeästi pitkää ikää suomalaiselle terveydenhoitojärjestelmälle. Elämänhinnan mittaaminen rahassa on raskasta, ahdistavaa mutta varmaan myös tulevaisuudessa pakollista. Kuinka kalliisiin hoitoihin on mahdollista ryhtyä, jos se lisää elinaikaennustetta kuukaudella tai kahdella?

Suuri avioliittoromaani elämänarvoista, elämän arvosta, luonteenlujuudesta ja ihmissuhteista.

Shephard Knacker on papin poika, joka on amerikkalaisen unelman mukaisesti luonut kovalla työllä oman yrityksen - ja myynyt sen taloudellisesti väärään aikaan. Shephard haaveilee vievänsä perheensä Afrikkaan Pemba-saarelle, mutta matkasäästöt hupenevat sairaan isän ja vaimon harvinaisen taudin hoitokuluihin. Myös Shephardin parhaan ystävän Jacksonin perheellä on sekä perinnöllisiä että itse aiheutettuja terveysongelmia. Aina vilpitön Shephard joutuu lopulta tinkimään rehellisyydestään toteuttaakseen unelmansa. Ihanteet karisevat, mutta astuuko onni miehen elämään?

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Claire Castillon : Kuplissa

Castillon kirjoittaa muutaman sivun novelleja ihmissuhteista. Kuvatut suhteet ovat kaikki jollain lailla vinksahteneita. Osa enemmän, osa vähemmän. Halusin heti ahmia kirjan loppuun ja nyt harkitsen, että luen sen vielä hitaammiin mietiskellen ainakin valituilta osin uudestaan. Naurattaa ja kauhistuttaa yhtäaikaa. Huumori on kyllä niin mustaa, että kävi mielessä, että kehtaako nauraa. Pidin paljon kielellisestä ilmaisusta. On ihan uskomatonta, kuinka ihmissuhteen ja elämän voi kuvata kahdessa sivussa.

Castillonin aikaisempi teos Äidin pikku pyöveli oli parempi, mutta oli aihekin rajumpi, koska siinä sai äiti-lapsi suhde kylmää kyytiä.

Sysimustaa huumoria kupliva novellikokoelma

"Ajattele miten epäreilua! Haloo? Kuunteletko sinä? Aijaa! Luulin jo, että linja katkesi."


"Kun mieheni ja sisareni saivat sisarenpoikani, he palauttivat minulle loputkin tavarani. Katsoin pussin pohjalle, josko he olisivat sujauttaneet sinne ohimennen pikku viestin, jossa ilmoitettaisiin, että minä olen lapsen äiti."


"Minun kanssani kaikilla miehillä on erektiohäiriöitä. Jos niitä ei esiinny suhteen alussa, niitä tulee pian sen jälkeen, kun mies huomaa kiintyneensä minuun tahtomattaan. Olen kokenut sen sata kertaa, älä ole huolissasi."