Åsa Larsson : Uhrilahja

Pidän Åsa Larssonista kovasti. Rebecka Martinsson on toki siinä mielessä tyypillinen päähenkilö, että hän on erittäin kompleksinen: äitinsä hylkäämä, rakkautta pelkäävä ja usein hengenvaaraan joutuva. Pidän hänestä kuitenkin, eniten pidän Rebeckan kiintymyksestä kotiseutuunsa Kiirunaan. Kiiruna on kuvattu samaan aikaan villiksi, mystiseksi ja kiehtovaksi, sekä sisäsiittoiseksi, tylsäksi ja jopa ankeaksi.

Kirjassa kulkee rinnakkain kaksi tarinaa. Sol-Britt Uusitalon brutaalin murhan tutkinta. Vähitellen paljastuu, että Sol-Britin suvussa on ollut niin paljon selvittämättömiä kuolintapauksia, että on todella vaikea uskoa sattumaan. Siinä vaiheessa sattumaan on entistä vaikeampi uskoa, kun on syytä epäillä, että Sol-Brittin kanssa asuneen, ja verityöstä traumatisoituneen, lapsenlapsen henkeä uhataan.

Oman jännitteensä kirjaan tuo se, että Rebecka ei saakaan tapaustaa vastattavakseen vaan kolleega syyttäjänvirastosta onnistuu nappaamaan sen Rebeckan nenän edestä.

Toinen tarina sijoittuu vuoteen 1914, kun nuori opettajatar Elina saapuu Kiirunaan.

Pidin :)

Lainion kylässä ammutun karhun vatsasta löytyy ihmisen peukalo. Muutaman kuukauden kuluttua paljastuu raaka murha. Sol-Britt Uusitalo on pahoinpidelty talikolla kuoliaaksi.Syyttäjä Rebecka Martinsson uskoo murhan liittyvän hämäriin kuolemantapauksiin menneisyydessä. Yhteyden on löydyttävä ennen seuraavaa uhria.

Juha Itkonen : Anna minun rakastaa enemmän

Kirja kertoo kuinka Suvi Vaahterasta, Antin tyttöystävästä ja yhteisen aloittevan bändin solistista, tulee Summer Maple - kansainvälinen rocktähti.

Vaiheita käydään läpi Antin ja Suvin äidin muistelemina. Antti kertoo kahdesta ensirakkaudestaan: Suvista ja musiikista. Molemmat alkoivat ankeassa jääkiekkokaupungissa, jossa Antti avioerolapsena vietti aikaansa yksikseen isossa talossa kuunnellen levyjä. Kunnes kuvioon ilmaantui Suvi. Kiinnostus musiikkiin saa Suvin perustamaan bändin, johon Anttikin ystävineen liittyy. Vähitellen alkaa syntyä biisejä, päästään pienille keikoille ja jopa levyttämään. Suvin ja Antin suhde rakoilee ja pahan särön siihen lyö se, että päästääkseen urallaan eteenpäin Suvi hylkää bändin. Silti Antti on aina Suvin laulujen Hän.

Suvin äiti Leena on kirjan alussa teini-ikäisen tyttären äiti. Tasaisesti hän palaa muistoissaan Suvin lapsuusvuosiin - suloiseen saparopäähän. Leena ei ole ikinä edes osannut haaveilla rock-tähteydestä, hänestä parasta olisi, kun Suvi keskittyisi opintoihinsa ja olisi kuten muidenkin lapset. Valmistuisi ja menisi naimisiin.  Leenan elämässä on tyhjä kohta, ehkä se on tehnyt suru siitä, että Suvi jäi hänen ainoaksi lapsekseen ja nyt hänkin pyristelee aikuisuuteen ja eroon lapsuuden kodistaan. Kun Suvista tulee Summer se muuttaa hänen suhdettaan vanhempiinsa ratkaisevasti. Isä ei osaa suhtautua tyttären tähteyteen. Äidin ja tyttären välinen suhde saa oman syvän särönsä, kun Summer käyttää perhettään biisiensä materiaalina.

Kirja kuvaa myös suomalaisen talouden kolme viime vuosikymmentä. Vapautuvista rahoitusmarkkinoista, lamasta jolloin Suvinkin isä menettää työnsä aina nousukauteen. Mielestäni parasta kirjassa on bändiviittaukset ja kuvaukset keikoista esiintyjän näkökulmasta ja biisien tekemisestä.

Kirjan rakenteesta tekee hauskan ja tuoreen väliin sijoitetut kuvitteelliset lehtiartikkelit ja levyarvostelut Suvista ja Summer Maplesta.

Kirja oli varsin vetävää luettavaa. Rock-skene uskottavaa, rakkaustarina haikean kaunis ja kasvu/muutostarina mielenkiintoinen. Mutta minun on todettava, että jälleen kerran petyin kirjan loppuun. Tällä kertaa vielä pahasti. Mikä siinä on, että hyviä alkuja on paljon, mutta loppuja ei?

Tämä on 100-kirjaa lukuprojektin osa.

Leena Vaahtera ja Antti Salokoski. Suomen suurimman rocktähden Summer Maplen, ristimänimeltään Suvi Vaahteran, äiti ja entinen poikaystävä. Molemmilla heillä on, tahtoivat tai eivät, osansa Summer Maplen yhä mielikuvituksellisemmaksi kääntyvässä tarinassa. Sivuosa, kenties - tarinassa jota kumpikaan ei pysty hallitsemaan. Ja pystyykö kukaan? Summer Maple itse on nimittäin kadonnut Afrikan-matkallaan kuin tuhka tuuleen.Molemmat omalla tavallaan Leena ja Antti kerivät auki elämäänsä, suhdettaan rakastamaansa ihmiseen, joka muuttui joksikin toiseksi. Mutta miten kohdata se, minkä olemus juuri on olla haaveita ja kuvitelmaa, kuulua kaikille eikä kenellekään? Juha Itkosen toinen romaani on kiihkeä tarina kahden sukupolven toteutuneista ja toteutumattomista unelmista ja näiden unelmien hinnasta. Romaani musiikista. Romaani rakkaudesta. Romaani musiikista rakkautena.

Anna Jansson : Murhan alkemia

Kirjaan on sympaattisen komisario Maria Wernin lisäksi ympätty lasitaiteilijapiiri 40 vuoden takaa sekavine seksuaalisine suhteineen, näytösluontoiset ja vaikeasti toteutettavat murhat (joita kukaan ei kuitenkaan havaitse), alkemiahöpinät ja Wernin esimiehen sydänkohtaus ja mahdollisuus, että hän on seuraava uhri ja vielä lopuksi on nakattu sekaan Marian entinen miesystävä uudeksi sijaisesimieheksi. Dekkarikeittoaineksia on liikaa ja ne ovat siitä mielikuvituksellisemmasta päästä, eivätkä mielestäni istu Wernin maailmaan ja Gotlantiin lainkaan. Usein tällaiset supermutkikkaat sarjamurhaajajuonet kärsivät uskottavuudesta, niin kävi tässäkin.

Tästä kirjasta joudun toteamaan, että kyllähän tämän lukaisi ja olihan se paikoittain hyvä ja jännittäväkin, mutta jouduin pettymään ruotsalaiseen tasavarmaan laatutuotteeseen. Saattoipa olla ihan ensimmäinen kerta, kun ruotsalainen dekkari ei miellyttänyt.

Kuuluisa lasitaiteilija Justus Hartman katoaa mystisesti sairaalasta, ja hänen veljenpoikansa, rikoskomisario Maria Wernin pomo Tomas Hartman, ryhtyy etsimään vanhaa setäänsä. Justus Hartmanin menneisyys alkemistina viitoittaa etsintöjen suuntaa: hän oli kiinnostunut ikuisen elämän mahdollisuudesta, ei niinkään kullasta ja rikkauksista.Kun hotellin uima-altaan pohjalla makaavasta lasi-arkusta löytyy tuntemattoman miehen ruumis, Maria ymmärtää, että murhalla ja Tomasin sedän katoamisella on jokin yhteys. Menneisyydestä nousevat haamut sotkevat tutkimuksia, ja pian on selvää, että myös Tomas kantaa mukanaan salaisuuksia 40 vuoden takaa.Justus Hartmanin katoaminen alkaa pikkuhiljaa selvitä, mutta mikään ei valmista kohtaamaan kauhistuttavaa murhaajaa, joka näyttää seuraavan tarkasti alkemian periaatteita.

Carol Shields : Ruohonvihreää

Carol Shieldsin tuotanto on minulle täysin vieras. Monesta blogista ehdin silmäillä, että tällainen uutuus on ilmestynyt. Tyylikäs kansikuva jäi mieleeni ja uuden lainausprosessini johdosta kirja tuli valituksi (olen alkanut napsimaan kirjoja, jotka kirjastossa on aseteltu hyllyille "tyrkylle" kansikuva suoraan eteenpäin).

Ensimmäinen hämmenys tuli, kun Charleen setvi tulojaan ja menojaan. Missä voi asua 150 usd/kk? Tarkempi vilkaisu kustannustietoihin paljastaa, että alkuperäiskirja on julkaistu vuonna 1977. Miten tämä voi olla nyt uutuus?

Alku junnaa paikoillaan. Elämäänsä tyytymätön Charleen muistelee, kuinka ei pystynyt täyttämään äitinsä odotuksia, kuinka karkasi nuorena naimisiin, jäi vähäiselle koulutukselle ja sitä myöden pienipalkkaiseen työhön ja kuinka mies jätti hänet elääkseen erilaista elämää kommuunissa.

Meinasin hyytyä kyseiseen "johdantoon" aivan täysin ja hylkäsin kirjan. Palasin siihen kuitenkin ja siinä vaiheessa, kun Charleen on matkustanut äitinsä häihin, kirjaan tuli eloa ja henkilöhahmoihin syvyyttä. Todettakoon, että kirjan loppuosa oli hyvä, mutta puuduttavan alkuosan takia, en tätä lähtisi kenellekkään suosittelemaan tai hehkuttamaan.

Suhtautumiseni Shieldsin tuotantoon on epäilevä. Pitäisikö vielä antaa mahdollisuus vai ei?

Charleen yrittää selviytyä laskujen, ex-miehen ja herkästi tuomitsevien hippiystävien ikeessä. Ja kasvattaa poikaansa, joka tuntuu olevan äitinsä täydellinen vastakohta: tasapainoinen ja sopeutuva.Rintasyövän sairastanut Charleenin äiti ilmoittaa yllättäen avioituvansa, ja matka häihin Kanadan halki sysää tyttären kohti lapsuutta, muistoja ja kaivattua muutosta.

Donna Leon : Uskon asia

Guido Brunetti hikoilee helteisessä Venetsiassa, eikä edes prosecco viilennä komisaariota. Ensin ei ole mitään "varsinaista rikosta" tutkittavaksi, koska eihän se ole rikos, jos yksinkertainenkin oikeusprosessi lykkääntyy vuosilla ja vuosilla. Voihan siihen olla ihan päteviä syitä. Samaan aikaan Brunetti seurailee työkaverinsa tätiä, joka antaa avokätisesti rahaa jollekin.

Italian hallitusta ja oikeusjärjestelmää suomitaan urakalla, tosin sellaiseen turistikliseiseen tyyliin. Muuten rikostarinat ovat tällä kertaa tavanomaista heppoisemmat.

Kesäisessä Venetsiassa kihisee. Paikallisen oikeustalon toimintaa häiritsee ristiriitatilanne virkamiesten välillä. Kun oikeudenpalvelija löydetään murhattuna, mysteerin ratkaisijaksi kaivataan komisario Brunettia. Samaan aikaan Vianello joutuu tarkkailemaan tätinsä hämäriä puuhia, sillä tämä on nostanut suuria summia perheyrityksen tililtä.

Marja Björk : Prole

Prole on karu kuvaus lapsuudesta vanhempien kanssa, joilla on vanhemmuuden lisäksi elämänhallinta täysin hukassa. Prolen tytön lapsuudessa ei taida olla juuri mitään iloista tai onnellista muistoa.

Kirja on myös selviytymiskertomus. Huonoista lähtökohdista huolimatta elämänsä voi rakentaa paremmaksi, vaikka lapsuus jättää jäljen. Muistot saavat kiinni, vaikka kuinka yrittäisi paeta.

Aluksi tarina kiehtoo: saako perhe asiansa edes jonkinlaiseen kuntoon? Mutta pian juonenkulku käy aika ennustettavaksi, asiat menevät aina vain huonompaa suuntaan. Minua lukijana alkaa vaivata "tirkistelyn tunne". Odotan vain, että mitä kamalaa tai kamalampaa seuraavaksi tapahtuu ja samalla alan turhautua onnettomien lapsuusmuistojen tauottomasta vyörytyksestä. Raskaus alkaa peittää tarinan alleen.

Tekstin konstailemattomasta tyylistä pidin. Voi olla, että palaan kirjailijan tuotantoon.

Tämä tyttö lähti! ”Kun rakkaus tulee, ihminen on voimaton”, sanoo neljän lapsen äiti ja lähtee nuoren miehen matkaan. Esikoistyttö kelpaa pikku apulaiseksi, nuoremmat pojat muuttavat isän kanssa Ruotsiin.

Prole on kertomus perheestä, sitä koossapitävistä ja hajottavista voimista. Tyttö on aina vääränlainen ja väärässä paikassa. Hän kasvaa tehdasyhteisössä, oikeistolaisuuden ja työväenaatteen ristipaineessa, eikä sovi kumpaankaan leiriin. Kotona olosuhteet ovat mahdottomat. Äitinsä tavoin tyttö haluaa irtautua, muuttaa elämänsä paremmaksi ja poiketa valmiiksi tallatulta polulta. Hän keskittää voimansa opiskeluun, työntekoon ja menneisyyden unohtamiseen.