maanantai 11. maaliskuuta 2013

Carol Shields : Ruohonvihreää

Carol Shieldsin tuotanto on minulle täysin vieras. Monesta blogista ehdin silmäillä, että tällainen uutuus on ilmestynyt. Tyylikäs kansikuva jäi mieleeni ja uuden lainausprosessini johdosta kirja tuli valituksi (olen alkanut napsimaan kirjoja, jotka kirjastossa on aseteltu hyllyille "tyrkylle" kansikuva suoraan eteenpäin).

Ensimmäinen hämmenys tuli, kun Charleen setvi tulojaan ja menojaan. Missä voi asua 150 usd/kk? Tarkempi vilkaisu kustannustietoihin paljastaa, että alkuperäiskirja on julkaistu vuonna 1977. Miten tämä voi olla nyt uutuus?

Alku junnaa paikoillaan. Elämäänsä tyytymätön Charleen muistelee, kuinka ei pystynyt täyttämään äitinsä odotuksia, kuinka karkasi nuorena naimisiin, jäi vähäiselle koulutukselle ja sitä myöden pienipalkkaiseen työhön ja kuinka mies jätti hänet elääkseen erilaista elämää kommuunissa.

Meinasin hyytyä kyseiseen "johdantoon" aivan täysin ja hylkäsin kirjan. Palasin siihen kuitenkin ja siinä vaiheessa, kun Charleen on matkustanut äitinsä häihin, kirjaan tuli eloa ja henkilöhahmoihin syvyyttä. Todettakoon, että kirjan loppuosa oli hyvä, mutta puuduttavan alkuosan takia, en tätä lähtisi kenellekkään suosittelemaan tai hehkuttamaan.

Suhtautumiseni Shieldsin tuotantoon on epäilevä. Pitäisikö vielä antaa mahdollisuus vai ei?

Charleen yrittää selviytyä laskujen, ex-miehen ja herkästi tuomitsevien hippiystävien ikeessä. Ja kasvattaa poikaansa, joka tuntuu olevan äitinsä täydellinen vastakohta: tasapainoinen ja sopeutuva.Rintasyövän sairastanut Charleenin äiti ilmoittaa yllättäen avioituvansa, ja matka häihin Kanadan halki sysää tyttären kohti lapsuutta, muistoja ja kaivattua muutosta.

2 kommenttia:

  1. Ilman muuta kannattaa vielä antaa mahdollisuus, suurin osa Shieldsin tuotannosta on nautinnollista luettavaa. Tämä on uutuus nyt sen takia, että kirjailija kuoli jo 2003 ja Otava on sen jälkeen julkaissut hänen vanhempia kirjojaan.

    VastaaPoista
  2. Pekka:
    Täytynee varmaan antaa Shieldsille vielä mahdollisuus ja ainakin lukea hänen Pulitzer palkittu teoksensa.

    VastaaPoista