torstai 8. elokuuta 2013

John Irving : Garpin maailma

Garpin maailma on rakennettu oudoista tyypeistä, joiden elämää jaksottavat oudot tapahtumat. Väliaikana hipaistaan tavallista elämää ja rakennetaan pohjaa seuraavalle suunnanjakajana toimivalle tapahtumalle.

Itse voisin oikeastaan todeta Garpista, että hän on vaimonsa ja äitinsä siivellä elelevä nuoria tyttöjä jahtaava elostelija ja heikko kirjailija. Ei mikään miellyttävä tyyppi. Toisaalta hän on myös erittäin omistautunut ja rakastava perheelleen. Garpin kasvatus ei myöskään ollut tavanomaisimmasta päästä. Hänen äitinsä on outo elämää ulkopuolelta tarkkaileva itsenäinen nainen, joka ei halua mahduttautua 40-luvun naisen malliin.

Erikoisia tapahtumia vyörytetään toinen toisensa jälkeen lukijalle. Välillä henkilöt ovat raivostuttavia joskus rakastettavia. Tapahtumamäärästä huolimatta kirja välillä suorastaan junnaa paikallaan.

Itselleni Garpin maailma oli erikoinen sillisalaatti. Sen verran outo oli kudelma, että joudun ihmettelemään, että miksi kirja oli päässyt 100-kirjaa listalle. Minut kirja jätti aika kylmäksi.

Kirja on osa 100-kirjaa lukuprojektiani.


Jenny Fields, kenkämiljonäärin perheen musta lammas ja miestenvihaaja, kirjoittaa omaelämäkerran. Kirjasta tulee hänen tarkoittamattaan feministiliikkeen raamattu. Jenny omistaa elämänsä miesten maailmassa vääryyttä kärsineiden siipirikkojen hoivaamiseen, apunaan lähes kaksimetrinen Roberta, joka ennen sukupuolenvaihdosleikkaustaan oli amerikkalaisen jalkapalloliigan kuuluisin keskikenttämies.
Jennyn avioton poika T. S. Garp on hölkkääjä, painimestari ja valmentaja. Hän on myös kirjailija, joka koko ikänsä turhaan pyrkii yltämään oman
esikoisteoksensa tasalle, ja aviomies, joka ei voi jättää rauhaan sieviä lastenvahteja, vaikka rakastaakin vaimoaan yli kaiken. Perheen sisällä hänen yliherkkä huolensa lasten turvallisuudesta johtaa murhenäytelmään toisensa jälkeen.
Äidin ja pojan ympärille ryhmittyy kirjava joukko omalaatuisia ihmisiä yliopiston opettajista ja lemmenkipeistä lähiörouvista poliittisiin salamurhaajiin. Näiden ihmisten vaiheita kuvataan
mielikuvitusta pursuavassa kertomuksessa, joka on yhtä aikaa kauhistuttava ja hilpeä, vuoroin liikuttava, vuoroin groteski.

2 kommenttia:

  1. Samanlaisia tunnelmia täällä! Luen parhaillaan ensimmäistä Irvingiäni (Vapauttakaa karhut), ja minulla on myös vaikeauksia päästä mukaan.

    VastaaPoista
  2. Minulla Garpin maailma oli ensimmäinen Irving. Pitkään meni sen lukemiseen, luin välissä muitakin kirjoja ja sitten taas palasin Irvingiin. Ei aivan vaikuta minun kirjailijaltani, lukulistallani on silti "Kaikki isäni hotellit". Sen verran ajattelin vielä antaa mahdollisuutta :)

    VastaaPoista